Miten hyvinvoiva Turku rakennetaan?
Terveet rakennukset ja kaavoitus hyvinvoinnin tukena
Kaikkien turkulaisten tulee voida asua, opiskella ja työskennellä terveellisissä rakennuksissa. Virheelliset rakennustavat, huonosti toteutetut korjaukset, väärä käyttö ja huolto voivat johtaa sisäilmariskeihin, jotka vaikuttavat asukkaidensa hyvinvointiin. Turun kaupungin tulee kartoittaa kiinteistönsä ja varmistaa, että jokainen kunnassa oleva rakennus on turvallinen ja terveellinen tulevaisuudessa. Rakennusvalvonnan rooli on ohjata ja neuvoa rakentajia terveellisiin ratkaisuihin. Terveystarkastajien asiantuntemusta on myös syytä lisätä rakennusterveyden alueella.
Kaavoituksella on valtava merkitys turkulaisten hyvinvoinnille. Hyvin suunniteltu kaupunkirakenne voi edistää liikkumista ja tukea terveyttä. Kaupunkisuunnittelun tulee estää slummiutumista ja varmistaa, että asutus on tiheää, kulkuyhteydet toimivat ja palvelut linkittyvät toisiinsa. Korkea rakentaminen mahdollistaa luonnon säilymisen asutuksen lähellä, ja hyvin suunnitellut puistot ja viheralueet tuovat hyvinvointia koko kaupungille. Luonnonsuojelu ja erityisesti biodiversiteetin suojeleminen ei ole vain itseisarvoista, vaan se tukee myös kuntalaisten elinvoimaa ja terveyttä.
Katuja pitkin kaupunkiin & joukkoliikenteen voima
Katujen tulee palvella kaikkia kulkemisen muotoja aina autoilusta kävelyyn. Liikenteen sujuvuus hoidetaan toimivalla kaupunkisuunnittelulla. Kaupunginosien välisiä valaistuja kevyenliikenteen reittejä olisi hyvä tehdä lisää, jotta voimme saavuttaa työt, palvelut, muut kuntalaiset sekä luonnon helposti arkemme keskellä.
Turku tarvitsee toimivan, helposti saavutettavan, taloudellisesti kannattavan ja ennen kaikkea ekologisen joukkoliikenteen. Joukkoliikenteeseen investointi ei saa vaarantaa muiden palveluiden tuottamista, eikä se saa velkaannuttaa Turkua kohtuuttomasti. Tällä hetkellä taloudellisesti ja ekologisesti järkevin vaihtoehto olisi uudistaa sekä tehostaa Fölin toimintaa liitettynä lähijunaverkostoon. Koko Varsinais-Suomen ja Turun elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja opiskelua tukeva joukkoliikenteen kehityshanke olisi strategisten työssäkäyntialueiden yhdistäminen lähijunaliikenteen avulla, jota tukee mahdollisimman monen kunnan kattava Föli-liikenne. Joukkoliikennettä tulee lisäksi tukea kaupunkipyörin ja kaupunkisuunnittelun kautta.
Kaiken elämän kunnioittaminen
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee huomioida kaiken elämän kunnioittaminen. Ihminen on vain yksi eläimistä ja on turhan taitava hyödyntämään muita eläimiä sekä ympäristöään. Eläintensuojeluun panostaminen turvaa muiden eläinten asemaa yhteiskunnassamme. Turun olisi hyvä tehdä yhteistyötä alueen eläinsuojelu- ja luonnonsuojelutoimijoiden kanssa varmistaakseen mahdollisimman eettisen päätöksenteon. Valvonnan tulee olla riittävällä tasolla, eläinlääkintäpalvelut helposti saavutettavissa ja kohtuuhintaisia. Löytöeläintoimintaa tulee kehittää erityisesti kissojen osalta ja varmistaa myös kaikkien löytöeläinten kuljetus löytöeläintaloon jatkossa. Luonnonvaraisten eläinten suojelu ja auttamisen tarve tulee tunnistaa osaksi yhteiskunnallisia velvollisuuksia.
Luonnonsuojelu on elinehtomme
Luonto on meidän kaikkien koti. Ilman luontoa ei ole meitä ja tämä pitää muistaa kaikessa päätöksenteossa. Luonnonsuojelu kattaa niin kaiken maanpäällisen elämän suojelemisen kuin vedenalaisenkin. Toimintoja tulee uudistaa ekologisemmiksi ja varmistaa lähiluonnon saavutettavuus kaikille kuntalaisille. Kaavoituksessa ja rakennushankkeissa tulee huomioida luonnonsuojelu. Puistot ja Aurajoenrannan kasvillisuus tekevät Turusta Turun. Luontomme eläimet ovat osa luontoa ja niiden suojelu on meidän kaikkien vastuulla. Meidän tulisi huolehtia, että luontomme eläimille taataan riittävä elinympäristö ja niiden tarvitsema apu silloin, kun ne kärsivät meidän ihmisten aiheuttamaa kärsimystä.
Saasteiden vähentäminen on sekä ilmastonmuutoksen vastaisen työn, että ihmisten terveyden kannalta tärkeää. Kunnan tulee lisätä ja tukea saastuttamatonta energiantuotantoa sekä vähentää päästöjä. Saasteiden vähentäminen tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja linkittyy kaikkeen kulutukseen.
Elintason noston sijaan parempaa elämänlaatua
Yhteiskunnan tulisi kaikissa rooleissaan aina kunnista valtioon siirtyä jatkuvan elintason nostamisen sijasta paremman elämänlaadun tavoitteluun. Elintason laskeminen ei tarkoita elämänlaadun laskemista. Onnellisuus ei vaadi korkeaa elintasoa. Kun yhteiskuntamme rakenteita muovataan kohti parempaa elämänlaatua, niin se antaa avaimet myös ekologisesta katastrofista selviämiseen. Kuntalaisen elämänlaatua voidaan kohottaa aina hyvinvointipalveluihin satsaamisesta kaupunkisuunnitteluun asti.
Työllisyyden parantaminen toimivien yksilöön katsovien työllisyyspalveluiden kautta on hyvä nostaa kuntalainen takaisin jaloilleen. Oppisopimukset ja aikuiskoulutus auttavat silloin, kun omalta alalta on vaikea löytää töitä. Kunnan yhteistyö alueen yritysten kautta luo kanavia kuntalaisten työllistämiseen. Nuorten pajatoiminta ja kesätyöpaikat ovat toimintoja, joita pitää vahvistaa. Työllisyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös toimiva terveydenhuolto sekä virkeä yrityselämä.
Hyvinvoinnin tukeminen on investointi
Terveellinen ruokavalio, liikunta, lepo ja luonto tukevat terveyttä ja sitä kautta ehkäisevät myös terveysongelmien syntyä. Yhteiskunnan tulisi ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan ja tässä verotuksen muutoksella on merkittävä rooli, näin ollen päävastuu on valtiolla. Kunnat voivat osaltaan julkisten ruokailujen kautta ohjata kuntalaistensa ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan.
Syrjäytynyt takaisin osaksi yhteisöä
Kun ihminen menettää siteensä yhteisöönsä voidaan häntä kutsua syrjäytyneeksi. Syrjäytyminen on taas yhteydessä mielenterveysongelmiin, addiktioihin ja rikollisuuteen. Syrjäytymisen ehkäisy tulisi olla valtion ja kuntien ensisijainen huolenaihe. Syrjäytymistä tulee ehkäistä kaikilla eri tasoilla. Keinot alkavat yksilön ja perheen tukemisesta ulottuen aina syrjäytymistä tukevien rakenteiden purkamiseen ja syrjäytyneitä osallistavien rakenteiden luomiseen. Samalla tulee tunnistaa, että syrjäytymisen ehkäisy on myös perheen tai muun lähiyhteisön vastuulla. Kunnan tulee tiivistää yhteistyötä yhteisöllisyyttä tukevien toimijoiden kanssa, sillä yhteisöllisyyden tunne yhdessä mielekkään tekemisen kanssa toimivat päihdehaittojen lisäksi ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Alkoholin suurkulutusta ja muiden päihteiden käyttöä ehkäistään kuntatasolla tehokkaimmin vähentämällä ihmisten ahdistusta ja masennusta sekä tarjoamalla sisältöä elämään. Terveydenhuoltohenkilöstön, viranomaisten tai kuntapäättäjien ei tule nähdä huumeiden ja muiden päihteiden käyttäjiä rikollisina vaan potilaina, jotka tarvitsevat apua. Ahdistuneisuutta ja masennusta voidaan vähentää useilla käytännön toimilla, joita olen esittänyt muissa teemoissani. Kunnan tulee tiivistää yhteistyötä yhteisöllisyyttä tukevien toimijoiden kanssa, sillä yhteisöllisyyden tunne yhdessä mielekkään tekemisen kanssa toimivat päihdehaittojen ehkäisyssä.
Kaikille lapsille turvallinen kehitysympäristö
Turun tulee panostaa entistä enemmän perheiden tukemiseen, jotta lapsille voidaan taata turvallinen kehitysympäristö. Erityisesti raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien hyvinvoinnin tukeminen, sekä laadukkaan päivähoidon tarjoaminen toimivat tehokkaina keinoina, mitä tulee turvalliseen lapsuuteen. Perheiden tukeminen lisää suoraan myös vanhempien hyvinvointia ja jaksamista, sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen lastensuojelua vaativiin tilanteisiin.
Lastenhoito ja varhaiskasvatus tulee olla joustavaa, sen tulee toimia perheiden ehtojen mukaan. Päiväkotien kokoja ei saa kasvattaa liian suuriksi ja hoitajien määrän tulee olla riittävä lasten hyvinvoinnin takaamiseksi. Päiväkerhojen ja perhepäivähoitajien toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Hoitopaikkoja tulee olla tarpeeksi ja siellä, missä niitä tarvitaan. Läpi vuorokauden toimivia hoitopaikkoja tulee olla riittävästi, jotta vuorotöitä tekevän vanhemman työllisyys ei jää hoitopaikan saannista kiinni.
Varhaiskasvatus ja koulutus tulevaisuuden luojana
Turun kouluverkkoa tulee kehittää suurella harkinnalla ja samalla turvata kaikille lapsille laadukas opetus kohtuullisen välimatkan päästä kotoa. Sosiaalitoimen, terveydenhuollon, viranomaisten ja opettajien yhteistyötä tulee kehittää, jotta pystymme puuttumaan kattavasti epäkohtiin varhaisessa vaiheessa. Ryhmäkokoja ja koulujen kokoja ei tule kasvattaa opetuksen laadun sekä lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Ryhmäkokojen kasvattamisella on haettu erityisen lyhytnäköisesti säästöjä, vaikka todellisuudessa suuret ryhmät lisäävät joidenkin lasten stressiä ja sitä kautta pahoinvointia. Stressi taas toimii altistavana tekijänä joillekin sairauksille ja mielenterveysongelmille. Ryhmäkokojen kasvattaminen tulee todennäköisesti pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi kuin siitä saadut säästöt. Suuret ryhmäkoot vaikeuttavat myös opettajan mahdollisuuksia havaita oireilevat ja tukea tarvitsevat lapset. Myös kiusaamiseen puuttuminen on haasteellista suuressa ryhmässä.
Turku on yliopistokaupunki ja kaupungissamme on tunnustetusti korkea koulutuksen taso. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa pitää vaalia, sekä luoda toimiva yhteistyö sekä poliittisen päätöksenteon että alueen yritystoiminnan kanssa. Yritysmaailman ja tieteen innovaatiot antavat meille avaimet yhteiskuntamme ongelmien ratkaisuun, kunhan avaimet vain otetaan käyttöön.
Harrastusmahdollisuus kaikille
Yksi hyvinvointimme peruspilari on mielekäs tekeminen, mikä mahdollistetaan helpoimmin harrastusmahdollisuuden tarjoamisella. Erityisesti lapsille ja nuorille, sekä sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleville aikuisille tulee tarjota riittävästi erilaisia ilmaisia harrastusmahdollisuuksia. Liikuntaharrastuksen tukeminen myös syrjäytyneillä ja työttömillä on mahdollisesti kustannustehokkaimpia tapoja tukea kuntalaisten terveyttä. Vuosittaisen harrastussetelin jako lapsille ja nuorille on nyt aloitettu Turussa. Lisäksi tulee selvittää vastaavan tuen antaminen muille erityisen heikossa asemassa oleville.