Miten hyvinvoiva Varsinais-Suomi rakennetaan?
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hyvinvointipalvelut ovat pääosassa hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Aikaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vastasi kunnat, mutta nyt näiden palveluiden tuotto siirtyy kokonaan hyvinvointialueille.
Tammikuussa 2022 käydään aluevaalit, joissa valitaan Varsinais-Suomeen 79 jäsenen aluevaltuusto. Nämä jäsenet tulevat päättämään jatkossa koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyshuollosta sekä pelastustoimesta. Vaalien tuloksella on siis äärimmäisen suuri merkitys meidän hyvinvoinnin peruspalveluiden tulevaisuuden suhteen.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alaisuuteen siirtyy 20 700 työntekijää ja yli kahden miljardin vuosibudjetti. Jokaisen työntekijän työllä on valtava merkitys ja niin myös jokaisen työntekijän työhyvinvoinnista. Hyvinvointipalveluiden siirto kunnilta pois vaikuttaa myös suuresti niin kuntien kuin koko kansan talouteen. Jokainen euro tulee käyttää oikein ja tehokkaasti.
Aluevaaleissa kyse on siis terveydestä, turvallisuudesta ja kansantaloudesta. Käytä ääntäsi, harkiten.
Terveyspalvelut
Toimiva terveydenhoito on ehto sille, että meistä jokainen voi hyvin. Julkisen terveydenhuollon tulee vastata meidän kaikkien tarpeisiin ja hoitoon pitää päästä heti eikä vasta kuukausien päästä. Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanne on huolestuttavalla tasolla. Vanhusten hoitoon tulee panostaa lisää ja samalla huolehtia terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta. Terveydenhuollon palveluissa säästäminen ei ole säästöä, vaan moninkertaisiksi kasvaneiden kustannusten siirtämistä tulevaisuuteen.
Terveyspalveluiden käyttäjille on myös annettava mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti siten, että jokaisen kunnan jokainen asukas saa tarvitsemansa terveyspalvelut. Se että tuottaako palvelut hyvinvointialue, yritys vai terveysalan järjestö ei ole väliä, kunhan laatu on sitä mitä sen kuuluukin olla.
Terveyspalveluihin kuuluu niin perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoito. Riittävillä perusterveydenhuollon resursseilla ihmiset sairastelevat vähemmän, lyhyempiä aikoja ja samalla erikoissairaanhoidon tarve vähenee.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä mitä varhaisemmin ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.
Lapsiperheille tulee taata riittävät tukipalvelut arjen helpottamiseksi ja lastensuojelun raskaiden palveluiden tarpeen ennaltaehkäisemiseksi. Silloin kun lastensuojelun raskaita palveluita ja kodin ulkopuolelle sijoittamista tarvitaan, niin jokaiselle sijoitetulle lapselle tulee löytää juuri kyseiselle lapselle sopiva koti.
Sosiaalipalveluita järjestetään myös: jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumisen ja taloudellisen tuen tarpeeseen, syrjäytymisen ehkäisemiseksi, lähisuhde- ja perheväkivallan aiheutuvan tuen tarpeeseen, kriisitilanteista selviämiseen, päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen sekä tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi. Jokainen näistä järjestettävistä toiminnoista tulee tuottaa laadukkaasti ja ennen kaikkea ihmisläheisesti.
Kun tuetaan sopivalla tavalla ja oikeaan aikaan, niin meistä jokainen pääsee taas takaisin omille jaloilleen. Se on niin yksilön kuin yhteiskunnan etu. Myös taloudellisesti.
Pelastustoimi
Ensihoito- ja pelastuspalvelut tulee olla nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla silloin, kun niitä tarvitsee. Hyvinvointialueella tulee olla myös mahdollisuus ennakoida ja varautua mahdollisiin häiriö- ja poikkeusoloihin yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Pelastuspalvelut on edelleen tuotettava laadukkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla. On välttämätöntä, että pelastustoimen toimintavalmius ja avun saanti varmistetaan niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Riittävällä rahoituksella, koulutuksella ja henkilöstöresursseilla huolehditaan siitä, että pelastus- ja ensihoitopalvelut ovat nopeasti ja yhdenmukaisesti saatavilla kaikkialla. Sopimuspalokuntien rahoitus- ja toimintaedellytykset tulee turvata.
Palveluiden laatu ja saavutettavuus
On kyse sitten sosiaali- ja terveyspalveluista tai pelastustoimesta, niin kaikkein tärkeintä laadun lisäksi on se, että palveluita saa silloin, kun niitä tarvitsee.
On kyse sitten minkä palvelun tuotosta tahansa, niin palvelun laatu ja saavutettavuus tulee määrittää päätöksenteossa.
Lakien minimitasot eivät ole yhdenkään aidon hyvinvointiyhteiskunnan tavoiteltuja laatutasoja, joten tasot tulee määrittää todellisen tarpeen mukaan. Kun palveluiden hyväksyttävät laadun ja saavutettavuuden tasot on päätetty, niin niiden toteutumista tulee seurata aktiivisesti harkinnalla laaditun laadunvarmistussuunnitelman mukaan. Laadunvalvontaan tulee jatkossa suunnata myös riittävästi resursseja ja rikkomuksista tulee määrätä sanktiot.
Jokaisen täytyy päästä hyvään hoitoon, kun siihen on tarvetta. Jokaisen tulee saada sosiaalipalveluiden tukea silloin, kun elämä sitä vaatii. Kun koti palaa, niin jokaisen tulee voida luottaa siihen, että pelastuslaitos pelastaa paikkakunnasta riippumatta.
Hyvinvointialueella on merkittävä taloudellinen vastuu
Hyvinvointialue vastaa yli kahden miljardin vuosibudjetista ja jokainen euro tulee käyttää laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluiden tuottoon. Jos hyvinvointialueen taloutta ei hoideta vastuullisesti, niin palvelut kärsivät, verotaakka kasvaa entisestään ja valtion velkaantuminen kiihtyy. Palvelut on mahdollista toteuttaa hyvällä taloudenpidolla, ilman maakuntaveroa.
Kun palvelut tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti, niin meillä on aito mahdollisuus kehittää palveluita uusilla investoinneilla. Suomella on kaikkein uusimmat keskoskaapit ja maailman paras syöpähoito, mutta tämä ei riitä, koska meillä on mahdollisuus kehittää palveluita entisestään.
Hyvinvointialue on myös työnantaja
Toimivat palvelut syntyvät yhteistyöllä osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön kanssa. Siksi on välttämätöntä, että hyvinvointialueet panostavat niin työhyvinvointiin kuin osallistavaan palveluiden kehitystoimintaan. Hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja kannustavalla palkkausjärjestelmällä on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua.
Yhteistyö ja toimivat tietojärjestelmät
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut nivoutuvat voimakkaasti yhteen ja tukevat toinen toistaan. Myös pelastustoimella on vahva yhteys soteen, sillä pelastustoimella on valtava vuosittainen määrä ensihoidon tehtäviä. Palvelut tulee uudistaa 2020-luvulle hyödyntämällä nykyistä vahvemmin uusinta tietoa ja teknologiaa. Myös tekoälyn käyttöä on syytä lisätä niihin palveluihin, joissa tekoälyllä saavutetaan nykyistä parempi palvelun tuoton taso. Tiedon tulee myös liikkua sujuvasti järjestelmissä ja niiden sisällä.
Digitaaliset palvelut ovat keino tehostaa ja parantaa hoitoon pääsyn sujuvuutta. Samalla tulee huolehtia siitä, että digitaalisia palveluita käyttämättömille henkilöille taataan hoito ja apu, joten digitaaliset palvelut eivät voi syrjäyttää keveissäkään palvelun osissa kokonaan fyysisesti tapahtuvia kohtaamisia. Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien rakentamisessa tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen tarkkaa huomiota.
Hyvinvoinnista jää vastuuta myös kunnille ja valtiolle
Terveet rakennukset ja kaavoitus hyvinvoinnin tukena
Kaikkien tulee voida asua, opiskella ja työskennellä terveellisissä rakennuksissa. Rakennuksien virheellinen rakennustapa tai korjaus, väärä käyttö ja toimimaton huolto lisäävät rakennusten sisäilmariskejä. Kuntien tulee kartoittaa kaikki kiinteistönsä ja huolehtia siitä, että jokainen kunnan vastuulla oleva rakennus on tulevaisuudessa terveellinen ja turvallinen käyttäjälleen. Rakennusvalvonnan tulee taas osaltaan neuvoa ja opastaa rakentajia kohti terveellistä rakentamista. Terveystarkastajia olisi hyvä kouluttaa entistä enemmän rakennusterveyden asiantuntijoiksi.
Kaavoituksen kautta voidaan saada ihmiset liikkumaan enemmän ja sitä kautta tukea meidän kaikkien Varsinais-Suomalaisten kokonaisvaltaista terveyttä. Kaupunkisuunnittelun kautta voidaan myös estää slummiutumista. Kuntalaisten ja luonnon hyvinvoinnista huolehditaan, kun kaupungin asutus on tiheää, kulkuyhteydet ovat hyvät, palvelut linkittyvät hyvin toisiinsa ja puistoja on runsaasti. Korkea rakentaminen mahdollistaa sen, että luonto saadaan pidettyä lähellä asutusta. Luonnonsuojelu ja erityisesti biodiversiteetin suojeleminen on sekä itseisarvoltaan huomioitavaa, mutta myös meidän kuntalaisten hyvinvointia tukeva teko.
Katuja pitkin kaupunkiin & joukkoliikenteen voima
Katujen ja teiden hoito pitää toimia kaikkina vuodenaikoina. Talvi ei voi enää yllättää, koska se tulee joka vuosi, halusi tai ei. Katujen tulee palvella kaikkia kulkemisen muotoja aina autoilusta kävelyyn. Liikenteen sujuvuus hoidetaan toimivalla kaupunkisuunnittelulla. Kaupunginosien välisiä valaistuja kevyenliikenteen reittejä olisi hyvä tehdä lisää, jotta voimme saavuttaa työt, palvelut, muut kuntalaiset sekä luonnon helposti arkemme keskellä.
Kunnat tarvitsevat toimivan, helposti saavutettavan, taloudellisesti kannattavan ja ennen kaikkea ekologisen joukkoliikenteen. Joukkoliikenteeseen investointi ei saa vaarantaa muiden palveluiden tuottamista, eikä se saa velkaannuttaa kuntia kohtuuttomasti. Joukkoliikennettä tulee tukea kaupunkipyörin ja kaupunkisuunnittelun kautta.
Kaiken elämän kunnioittaminen
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee huomioida kaiken elämän kunnioittaminen. Ihminen on vain yksi eläimistä ja on turhan taitava hyödyntämään muita eläimiä sekä ympäristöään. Eläintensuojeluun panostaminen turvaa muiden eläinten asemaa yhteiskunnassamme. Varsinais-Suomen olisi hyvä tehdä yhteistyötä alueen eläinsuojelu- ja luonnonsuojelutoimijoiden kanssa varmistaakseen mahdollisimman eettisen päätöksenteon. Valvonnan tulee olla riittävällä tasolla, eläinlääkintäpalvelut helposti saavutettavissa ja kohtuuhintaisia. Löytöeläintoimintaa tulee kehittää erityisesti kissojen osalta ja varmistaa myös kaikkien löytöeläinten kuljetus löytöeläintaloon jatkossa. Luonnonvaraisten eläinten suojelu ja auttamisen tarve tulee tunnistaa osaksi yhteiskunnallisia velvollisuuksia.
Muiden eläinlajien läsnäolo lisää meidän ihmisten hyvinvointia, joten muista eläinlajeista välittäminen suojelee niin muita lajeja kuin meitä ihmisiä.
Luonnonsuojelu on elinehtomme
Luonto on meidän kaikkien koti. Ilman luontoa ei ole meitä ja tämä pitää muistaa kaikessa päätöksenteossa. Luonnonsuojelu kattaa niin kaiken maanpäällisen elämän suojelemisen kuin vedenalaisenkin. Toimintoja tulee uudistaa ekologisemmiksi ja varmistaa lähiluonnon saavutettavuus kaikille kuntalaisille. Kaavoituksessa ja rakennushankkeissa tulee huomioida luonnonsuojelu. Puistot ja kasvillisuus tekevät kotikunnasta kodin. Luontomme eläimet ovat osa luontoa ja niiden suojelu on meidän kaikkien vastuulla. Meidän tulisi huolehtia, että luontomme eläimille taataan riittävä elinympäristö ja niiden tarvitsema apu silloin, kun ne kärsivät meidän ihmisten aiheuttamaa kärsimystä.
Saasteiden vähentäminen on sekä ilmastonmuutoksen vastaisen työn, että ihmisten terveyden kannalta tärkeää. Kunnan tulee lisätä ja tukea saastuttamatonta energiantuotantoa sekä vähentää päästöjä. Saasteiden vähentäminen tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja linkittyy kaikkeen kulutukseen.
Elintason noston sijaan parempaa elämänlaatua
Yhteiskunnan tulisi kaikissa rooleissaan aina kunnista valtioon siirtyä jatkuvan elintason nostamisen sijasta paremman elämänlaadun tavoitteluun. Elintason laskeminen ei tarkoita elämänlaadun laskemista. Onnellisuus ei vaadi korkeaa elintasoa. Kun yhteiskuntamme rakenteita muovataan kohti parempaa elämänlaatua, niin se antaa avaimet myös ekologisesta katastrofista selviämiseen. Kuntalaisen elämänlaatua voidaan kohottaa aina hyvinvointipalveluihin satsaamisesta kaupunkisuunnitteluun asti.
Työllisyyden parantaminen toimivien yksilöön katsovien työllisyyspalveluiden kautta on hyvä nostaa kuntalainen takaisin jaloilleen. Oppisopimukset ja aikuiskoulutus auttavat silloin, kun omalta alalta on vaikea löytää töitä. Kunnan yhteistyö alueen yritysten kautta luo kanavia kuntalaisten työllistämiseen. Nuorten pajatoiminta ja kesätyöpaikat ovat toimintoja, joita pitää vahvistaa. Työllisyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös toimiva terveydenhuolto sekä virkeä yrityselämä.
Terveellisten valintojen tukeminen
Terveellinen ruokavalio, liikunta, lepo ja luonto tukevat terveyttä ja sitä kautta ehkäisevät myös terveysongelmien syntyä. Yhteiskunnan tulisi ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan ja tässä verotuksen muutoksella on merkittävä rooli, näin ollen päävastuu on valtiolla. Kunnat voivat osaltaan julkisten ruokailujen kautta ohjata kuntalaistensa ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan. Tupakoinnin lopetuksen tukemiseen olisi syytä ohjata lisää resursseja sekä järeämpiä keinoja.
Syrjäytynyt takaisin osaksi yhteisöä
Kun ihminen menettää siteensä yhteisöönsä voidaan häntä kutsua syrjäytyneeksi. Syrjäytyminen on taas yhteydessä mielenterveysongelmiin, addiktioihin ja rikollisuuteen. Syrjäytymisen ehkäisy tulisi olla valtion ja kuntien ensisijainen huolenaihe. Syrjäytymistä tulee ehkäistä kaikilla eri tasoilla. Keinot alkavat yksilön ja perheen tukemisesta ulottuen aina syrjäytymistä tukevien rakenteiden purkamiseen ja syrjäytyneitä osallistavien rakenteiden luomiseen. Samalla tulee tunnistaa, että syrjäytymisen ehkäisy on myös perheen tai muun lähiyhteisön vastuulla. Kunnan tulee tiivistää yhteistyötä yhteisöllisyyttä tukevien toimijoiden kanssa, sillä yhteisöllisyyden tunne yhdessä mielekkään tekemisen kanssa toimivat päihdehaittojen lisäksi ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Alkoholin suurkulutusta ja muiden päihteiden käyttöä ehkäistään kuntatasolla tehokkaimmin vähentämällä ihmisten ahdistusta ja masennusta sekä tarjoamalla sisältöä elämään. Terveydenhuoltohenkilöstön, viranomaisten tai kuntapäättäjien ei tule nähdä huumeiden ja muiden päihteiden käyttäjiä rikollisina vaan potilaina, jotka tarvitsevat apua. Ahdistuneisuutta ja masennusta voidaan vähentää useilla käytännön toimilla, joita olen esittänyt muissa teemoissani. Laadukkaalla terveydenhuollolla ja sen helpolla saavutettavuudella on myös oma merkityksensä. Kunnan tulee tiivistää yhteistyötä yhteisöllisyyttä tukevien toimijoiden kanssa, sillä yhteisöllisyyden tunne yhdessä mielekkään tekemisen kanssa toimivat päihdehaittojen ehkäisyssä.
Turvallinen kehitysympäristö kaikille lapsille
Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tulee panostaa entistä enemmän perheiden tukemiseen, jotta lapsille voidaan taata turvallinen kehitysympäristö. Erityisesti raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien hyvinvoinnin tukeminen, neuvolapalveluiden henkilökunnan kouluttaminen tukemaan lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta sekä laadukkaan päivähoidon tarjoaminen toimivat tehokkaina keinoina, mitä tulee turvalliseen lapsuuteen. Perheiden tukeminen lisää suoraan myös vanhempien hyvinvointia ja jaksamista, sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen lastensuojelua vaativiin tilanteisiin.
Lastenhoito ja varhaiskasvatus tulee olla joustavaa, sen tulee toimia perheiden ehtojen mukaan. Päiväkotien kokoja ei saa kasvattaa liian suuriksi ja hoitajien määrän tulee olla riittävä lasten hyvinvoinnin takaamiseksi. Päiväkerhojen ja perhepäivähoitajien toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Hoitopaikkoja tulee olla tarpeeksi ja siellä, missä niitä tarvitaan. Läpi vuorokauden toimivia hoitopaikkoja tulee olla riittävästi, jotta vuorotöitä tekevän vanhemman työllisyys ei jää hoitopaikan saannista kiinni.
Varhaiskasvatus ja koulutus tulevaisuuden luojana
Kuntien kouluverkkoa tulee kehittää suurella harkinnalla ja samalla turvata kaikille lapsille laadukas opetus kohtuullisen välimatkan päästä kotoa. Sosiaalitoimen, terveydenhuollon, viranomaisten ja opettajien yhteistyötä tulee kehittää, jotta pystymme puuttumaan kattavasti epäkohtiin varhaisessa vaiheessa. Ryhmäkokoja ja koulujen kokoja ei tule kasvattaa opetuksen laadun sekä lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Ryhmäkokojen kasvattamisella on haettu erityisen lyhytnäköisesti säästöjä, vaikka todellisuudessa suuret ryhmät lisäävät joidenkin lasten stressiä ja sitä kautta pahoinvointia. Stressi taas toimii altistavana tekijänä joillekin sairauksille ja mielenterveysongelmille. Ryhmäkokojen kasvattaminen tulee todennäköisesti pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmaksi kuin siitä saadut säästöt. Suuret ryhmäkoot vaikeuttavat myös opettajan mahdollisuuksia havaita oireilevat ja tukea tarvitsevat lapset. Myös kiusaamiseen puuttuminen on haasteellista suuressa ryhmässä.
Turku on Varsinais-Suomen yliopistokaupunki ja alueella on tunnustetusti korkea koulutuksen taso. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa pitää vaalia, sekä luoda toimiva yhteistyö sekä poliittisen päätöksenteon että alueen yritystoiminnan kanssa. Yritysmaailman ja tieteen innovaatiot antavat meille avaimet yhteiskuntamme ongelmien ratkaisuun, kunhan avaimet vain otetaan käyttöön.
Harrastusmahdollisuus kaikille
Yksi hyvinvointimme peruspilari on mielekäs tekeminen, mikä mahdollistetaan helpoimmin harrastusmahdollisuuden tarjoamisella. Erityisesti lapsille ja nuorille, sekä sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleville aikuisille tulee tarjota riittävästi erilaisia ilmaisia harrastusmahdollisuuksia. Liikuntaharrastuksen tukeminen myös syrjäytyneillä ja työttömillä on mahdollisesti kustannustehokkaimpia tapoja tukea kuntalaisten terveyttä. Vuosittaisen harrastussetelin jakoa lapsille, nuorille ja muille erityisen heikossa asemassa oleville tulisi selvittää.