Miten hyvinvoiva Varsinais-Suomi rakennetaan?
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hyvinvointipalvelut ovat pääosassa hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Aikaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vastasi kunnat, mutta nyt näiden palveluiden tuottaminen siirtyi kokonaan hyvinvointialueille.
Huhtikuussa 2025 käydään aluevaalit, joissa valitaan Varsinais-Suomeen 79 jäsenen aluevaltuusto. Nämä jäsenet päättävät koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyshuollosta sekä pelastustoimesta. Vaalien tuloksella on siis äärimmäisen suuri merkitys meidän hyvinvoinnin peruspalveluiden tulevaisuuden suhteen.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alaisuudessa on noin 20 700 työntekijää ja alueella on yli kahden miljardin vuosibudjetti. Jokaisen työntekijän työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja hyvin organisoitua, unohtamatta hyvinvointia edistävien työntekijöiden omaa hyvinvointia. Hyvinvointialueiden rahoitus on tiukoilla, joten jokainen euro tulee kohdistaa oikein.
Aluevaaleissa on kyse terveydestä, turvallisuudesta ja kansantaloudesta. Käytä ääntäsi, harkiten.
Terveyspalvelut
Toimiva terveydenhoito on ehto sille, että meistä jokainen voi hyvin. Julkisen terveydenhuollon tulee vastata meidän kaikkien tarpeisiin ja hoitoon pitää päästä heti eikä vasta kuukausien päästä. Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanne on huolestuttavalla tasolla. Neuvolapalveluihin ja vanhusten hoitoon tulee panostaa lisää ja samalla huolehtia terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta. Terveydenhuollon palveluissa säästäminen ei ole säästöä, vaan moninkertaisiksi kasvaneiden kustannusten siirtämistä tulevaisuuteen.
Terveyspalveluiden käyttäjille on myös annettava mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti siten, että jokaisen kunnan jokainen asukas saa tarvitsemansa terveyspalvelut. Se että tuottaako palvelut hyvinvointialue, yritys vai terveysalan järjestö ei ole väliä, kunhan laatu on sitä mitä sen kuuluukin olla.
Terveyspalveluihin kuuluu niin perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoito. Riittävillä perusterveydenhuollon resursseilla ihmiset sairastelevat vähemmän, lyhyempiä aikoja ja samalla erikoissairaanhoidon tarve vähenee.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä mitä varhaisemmin ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.
Lapsiperheille tulee taata riittävät tukipalvelut arjen helpottamiseksi ja lastensuojelun raskaiden palveluiden tarpeen ennaltaehkäisemiseksi. Silloin kun lastensuojelun raskaita palveluita ja kodin ulkopuolelle sijoittamista tarvitaan, niin jokaiselle sijoitetulle lapselle tulee löytää juuri kyseiselle lapselle sopiva koti. Lapsiperheiden palveluista yksi suurin kehityskohde on perheen suunnittelua tukevien palveluiden asianmukainen tuottaminen kaikille eri perhemuodoille.
Sosiaalipalveluita järjestetään myös: jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumisen ja taloudellisen tuen tarpeeseen, syrjäytymisen ehkäisemiseksi, lähisuhde- ja perheväkivallan aiheutuvan tuen tarpeeseen, kriisitilanteista selviämiseen, päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen sekä tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi. Jokainen näistä järjestettävistä toiminnoista tulee tuottaa laadukkaasti ja ennen kaikkea ihmisläheisesti.
Kun tuetaan sopivalla tavalla ja oikeaan aikaan, meistä jokainen pääsee taas takaisin omille jaloilleen. Se on niin yksilön kuin yhteiskunnan etu. Myös taloudellisesti.
Pelastustoimi
Ensihoito- ja pelastuspalvelut tulee olla nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla silloin, kun niitä tarvitsee. Hyvinvointialueella tulee olla myös mahdollisuus ennakoida ja varautua mahdollisiin häiriö- ja poikkeusoloihin yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Pelastustoimen koulutus-, välineistö- ja toimintamallit tulee vastata kaikin puolin muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Pelastuspalvelut on tuotettava laadukkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla. On välttämätöntä, että pelastustoimen toimintavalmius ja avun saanti varmistetaan niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Riittävällä rahoituksella, koulutuksella ja henkilöstöresursseilla huolehditaan siitä, että pelastus- ja ensihoitopalvelut ovat nopeasti ja yhdenmukaisesti saatavilla kaikkialla. Sopimuspalokuntien rahoitus- ja toimintaedellytykset tulee turvata.
Palveluiden laatu ja saavutettavuus
On kyse sitten sosiaali- ja terveyspalveluista tai pelastustoimesta, niin kaikkein tärkeintä laadun lisäksi on se, että palveluita saa silloin, kun niitä tarvitsee.
On kyse sitten minkä palvelun tuotosta tahansa, niin palvelun laatu ja saavutettavuus tulee määrittää päätöksenteossa.
Lakien minimitasot eivät ole yhdenkään aidon hyvinvointiyhteiskunnan tavoiteltuja laatutasoja, joten tasot tulee määrittää todellisen tarpeen mukaan. Kun palveluiden hyväksyttävät laadun ja saavutettavuuden tasot on päätetty, niin niiden toteutumista tulee seurata aktiivisesti harkinnalla laaditun laadunvarmistussuunnitelman mukaan. Laadunvalvontaan tulee jatkossa suunnata myös riittävästi resursseja ja rikkomuksista tulee määrätä sanktiot.
Jokaisen täytyy päästä hyvään hoitoon, kun siihen on tarvetta. Jokaisen tulee saada sosiaalipalveluiden tukea silloin, kun elämä sitä vaatii. Kun koti palaa, niin jokaisen tulee voida luottaa siihen, että pelastuslaitos pelastaa paikkakunnasta riippumatta.
Hyvinvointialueella on merkittävä taloudellinen vastuu
Hyvinvointialue vastaa yli kahden miljardin vuosibudjetista ja jokainen euro tulee käyttää laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluiden tuottoon. Jos hyvinvointialueen taloutta ei hoideta vastuullisesti, niin palvelut kärsivät, verotaakka kasvaa entisestään ja valtion velkaantuminen kiihtyy. Palvelut on mahdollista toteuttaa hyvällä taloudenpidolla, ilman maakuntaveroa.
Kun palvelut tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti, niin meillä on aito mahdollisuus kehittää palveluita uusilla investoinneilla. Suomella on kaikkein uusimmat keskoskaapit ja maailman paras syöpähoito, mutta tämä ei riitä, koska meillä on mahdollisuus kehittää palveluita entisestään.
Hyvinvointialue on myös työnantaja
Toimivat palvelut syntyvät yhteistyöllä osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön kanssa. Siksi on välttämätöntä, että hyvinvointialueet panostavat niin työhyvinvointiin kuin osallistavaan palveluiden kehitystoimintaan. Hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja kannustavalla palkkausjärjestelmällä on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua.
Yhteistyö ja toimivat tietojärjestelmät
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut nivoutuvat voimakkaasti yhteen ja tukevat toinen toistaan. Myös pelastustoimella on vahva yhteys soteen, sillä pelastustoimella on valtava vuosittainen määrä ensihoidon tehtäviä. Palvelut tulee uudistaa 2020-luvulle hyödyntämällä nykyistä vahvemmin uusinta tietoa ja teknologiaa. Myös tekoälyn käyttöä on syytä lisätä niihin palveluihin, joissa tekoälyllä saavutetaan nykyistä parempi palvelun laadun ja tuoton taso. Tiedon tulee myös liikkua sujuvasti järjestelmissä ja niiden sisällä.
Digitaaliset palvelut ovat keino tehostaa ja parantaa hoitoon pääsyn sujuvuutta. Samalla tulee huolehtia siitä, että digitaalisia palveluita käyttämättömille henkilöille taataan hoito ja apu, joten digitaaliset palvelut eivät voi syrjäyttää keveissäkään palvelun osissa kokonaan fyysisesti tapahtuvia kohtaamisia. Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien rakentamisessa tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen tarkkaa huomiota.