Hyvinvointialueen kiinteistöt pitää olla terveitä ja turvallisia.
Kunnilta siirtyy uusille hyvinvointialueille liki 9 000 terveysasemaa, paloasemaa ja muuta kiinteistöä, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Kiinteistöt ovat aluksi vuokralla hyvinvointialueella, mutta siirtymäajan (kolme vuotta) jälkeen hyvinvointialue voi halutessaan ostaa niitä kunnilta, mikäli kunnat haluavat myydä kiinteistöjään.
Lähes 40% sote-kiinteistöistä on rakennettu 1970-1980 -luvuilla ja peruskorjaukset ovat nyt ajankohtaisia. 38% on rakennettu ennen 1970-lukua ja osassa näistäkin kiinteistöistä peruskorjaukset on edelleen tekemättä. Pelkästään sote-kiinteistöjen korjausvelka on yli 2 miljardia euroa. Tilanne on hirvittävä, eikä monessakaan rakennuksessa ole enää turvallista oleskella.
Kunnat ovat tiedostaen jättäneet sote ja pelastusalan kiinteistöjä korjaamatta nyt, kun edessä on epävarma tulevaisuus kiinteistöjen vuokrauksen ja myymisen suhteen. Samalla on unohdettu se, että näissä kiinteistöissä työskentelee valtava määrä sote ja pelastusalan ammattilaisia sekä asiakkaita – me kuntalaiset.
Miksi hoitohenkilökunnan terveydellä ei ole väliä? Miksi vastasyntynyt viettää ensimmäiset päivänsä mikrobipölyn keskellä? Miksi palomiesten keuhkojen toiminta ei merkitse meille mitään?
Vaikka tilanne on yleisessä mittakaavassa lohduton, niin siihen on mahdollista vaikuttaa. Hyvinvointialueen on otettava vastuu siitä, että jokainen sote ja pelastusalan kiinteistö on turvallinen ja terveellinen käyttäjilleen. Mikäli kiinteistö on taloudellisesti kannattavaa korjata, niin se pitää korjata. Mikäli kiinteistö kannattaa purkaa ja rakentaa uusi tilalle, niin se pitää tehdä. Kiinteistöjen elinkaari on pitkä ja niiden hyvä hoito on eettisten näkökulmien lisäksi myös taloudellisesti kannattavaa, sillä tällöin terveyshaittaa aiheuttavien rakennusten aiheuttamat terveysmenot pienenevät ja hyvä kiinteistön hoito on myös hyvää taloudenpitoa.
Toki ennen suuria investointeja hyvinvointialueen tulee kartoittaa tarvitsemansa kiinteistömassa ja jokaisen palvelupisteen sijainti. Mutta heti tämän jälkeen on oleellista kartoittaa olemassa olevien rakennusten kunto ja arvioida tulevien korjausten ja uudisrakentamisen tarpeet.
Jokainen hoitoalan ammattilainen, sosiaalityöntekijä ja pelastuslaitoksen työntekijä asiakkaiden ohella ansaitsee terveellisen ja turvallisen työpaikan.