Hyvinvointialueet (ja kunnat) ovat myös kiinteistösijoittajia.
Vuoden 2023 alussa kuntien omistuksessa olevat sote- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta yhdellä vuodella niin halutessaan. Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan nykyisin omistamaa rakennusta. Hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa arvioidaan olevan yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä.
Tämänhetkisen lainsäädännön valossa kunnista tulisi siis 3–4 vuoden kuluttua kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Jos kunta haluaa toimia vuokranantajana kilpaillulla kiinteistömarkkinalla, omaisuus täytyy yhtiöittää siirtymäajan aikana. Monet kunnat ovat aloittaneet jo yhtiöittämisten valmisteluja, mutta oleellista on muistaa yhtiöittämisen mukana tuoma 4 prosentin varainsiirtovero. Oleellista on myös se, että onko jokaisella kunnalla osaamista toimia laajamittaisena kiinteistösijoittajana, sillä toimintaan sisältyy mahdollisten voittojen ohella riskejä.
Kunnat voivat myös yrittää myydä sote- ja pelastuskiinteistönsä hyvinvointialueelle, jos hyvinvointialue nämä tilat haluaa ostaa. Tässä kohtaa on iso painoarvo sanalla jos. Yleisesti voisi sanoa, että harva kiinteistösijoittaja on kiinnostunut tarjolla olevista sote-kiinteistöistä. Kuntien tuleekin olla varautuneita siihen, että entiset sote-kiinteistöt jäävät siirtymäajan jälkeen kuntien kontolle.
Kiinteistöomistaminen on muutakin kuin pelkkää vuokrien perintää. Kiinteistön omistaja vastaa (toki vuokrasopimuksesta riippuen) kiinteistön ylläpidosta, huollosta ja korjaustarpeista. Omaisuuden hoito tarkoittaa kiinteistöjen kohdalla mm. huolellisia kuntoarvioita, laajoja kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia energiaselvityksineen sekä rakennuksen elinkaaritarkasteluita.
Järkevä sijoittaja pitää omistamansa kiinteistön arvosta kiinni.