Turku on Suomen vanhin kaupunki. Kaupunki syntyi lopulta 1200-luvulla kohtaan, jossa Aurajoki laskee mereen. Aurajoki mahdollisti kaupunkilaisille niin kulkemisen kuin ravinnonkin saannin. Ilman Aurajokea Turku ei olisi Turku. Aurajoki on noin 70 kilometrin pituinen joki, joka alkaa Oripään harjualueilta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja lopulta Turun kautta Saaristomereen. Pudotuskorkeutta Aurajoella on noin 70 metriä. Kun asutimme Aurajoen ympäristön, niin joki oli vapaa luonnonjoki ja ennen kaikkea vaelluskalojen koti.
Meidän kaupunkilaisten aiheuttamat muutokset vesistöissä ja niiden valuma-alueilla ovat selkeästi heikentäneet vesiekosysteemin toimintaa. Olemme merkittävästi häirinneet vesieliöiden lisääntymistä ja liikkumista. Etelä-Suomessa maataloudella on suuri vaikutus vesistöjen kuormitukseen. Olemme tuhonneet vesistöjä tulvasuojelun nimissä ja olemme rakentaneet virtapaikkoihin patoja. Padot ovat estäneet vesieliöiden liikkumisen ja katkaisseet jokijatkumon. Virtavesien perkaukset ja patoamiset ovat aiheuttaneet valtavaa vahinkoa etenkin virtavesissä lisääntyville kaloille, kuten taimenelle.
Aurajokea on muokattu meidän kaupunkilaisten käyttöön jo keskiajalta asti. Ensimmäinen maininta Aurajoen myllyistä on vuodelta 1352 Halistenkoskelta. 1800-luvulla olimme rakentaneet jo lähes kaikkiin Aurajoen ja sen sivujokien koskiin myllyn. Lisäksi peltoviljelys alkoi vaikuttamaan Aurajoen hyvinvointiin keskiajalta lähtien.
Ymmärsimme Aurajoen hyvinvoinnin merkityksen jossain määrin muutama vuosikymmen sitten. Vielä 1950-luvulla käytimme Aurajokea avovesiviemärinä ja johdatimme siihen puhdistamatonta jätevettä. Nykyään pidämme Aurajokea ja sen ympäristöä tärkeänä kulttuuriympäristönä ja virkistysalueena. Aurajoki on toiminut myös raakavesilähteenämme, mutta tämän merkitys on tulevaisuudessa entistä pienempi, sillä olemme pitkälti siirtyneet tekopohjavesijärjestelmään.
Suurin osa Aurajoen tämänhetkisestä kuormituksesta on ns. hajakuormitusta, jossa suurin yksittäinen tekijä on maatalous, mutta osittain myös jätevedet, joita siirtyy jokeen erityisesti sen yläosista. Aurajoki on edelleen merkittävä yksittäinen Saaristomeren kuormittaja.
Aurajoessa on tavattu noin 40 kalalajia sekä ympyräsuiset nahkiainen ja pikkunahkiainen. Lajisto on kaikkein runsainta Halistenkosken alapuolisella osuudella. Suojeltua ja rauhoitettua vuollejokisimpukkaa on myös löytynyt Aurajoesta. Ravuista on taas tavattu joki- ja täplärapua. Aurajokeen nousee merestä erityisesti taimenta, lohta, vaellussiikaa, kirjolohta ja vimpaa. Halistenkosken kalatie toimii näiden lajien tekohengityksenä ja osa yksilöistä pääsee nousemaan jokea pitkin aina Nautelankoskelle asti. Kalatie on ollut toiminnassa vuodesta 1995. Erityisesti lohella on ollut ja on suuri merkitys Aurajoen imagon ja virkistyskäytön kehittämisessä.
Kun puhumme Aurajoesta, niin usein unohdamme sen, että Aurajoki ei ole enää se, mitä se on meille joskus ollut. Olemme onnistuneet tuhoamaan sen. Ensiapukeinona olemme lopettaneet puhdistamattoman jäteveden laskun ja rakentaneet kalatien Halistenkoskeen, mutta nämä toimet eivät riitä joen pelastamiseksi. Monet meistä käyvät kesäpäivinä Halistenkoskella, mutta kuinka moni meistä ymmärtää kosken reunalla seistessä, ettei meillä ole mitään Halistenkoskea. Meillä on vain Halistenpato. Meillä on turhaan padottu joki, missä vaelluskalat eivät enää luontaisesti lisäänny. Meillä on turhaan padottu joki, minkä Halistenpadon yläpuolinen osa on muuttunut patoamisen seurauksesta järveksi, johon kulkeutuu suuria määriä eroosion vuoksi maatalouden ja maaperän ravinteita.
Meidän turkulaisten tulee yhdessä Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kanssa kunnostaa elämämme joskus mahdollistanut joki.
Meidän pitää nopealla aikataululla:
- purkaa Aurajoen padot.
- ennallistaa virtavedet vaelluskalojen tarpeisiin.
- asettaa valuma-alueet suojeluun.
- ottaa kalatalousalueet hyötykäyttöön.
- inventoida ja kunnostaa tierummut.
Hyvinvoivaan Aurajokeen investointi on tulevaisuuden investointi, sillä luonnonsuojeluarvonsa lisäksi sillä on merkittävä taloudellinen merkitys virkistysarvonsa kautta. Jo pelkästään yhden joesta pyydetyn lohen arvo kalastusmatkailussa on noin tuhat euroa. Aurajoen elvyttämisen vaikutus tulee heijastumaan koko Saaristomereen. Meillä ei ole mitään syytä olla pelastamatta Aurajokea.