(Kirjoitusta muokattu 14.2. klo 17.27: Muutettu tapaa puhua Jäkärlästä alueena, jotta lukija ei kokisi kirjoituksen tarkoitukseksi asettaa Jäkärlää alueena huonoon valoon.)
Jäkärlä on Turun pohjoisosassa sijaitseva lähiö, jossa asuu vajaa 4000 asukasta. Jäkärlässä on 9-18 vuotiaita nuoria noin 300. Siinä missä Jäkärlässä asuu paljon hyvinvoivia ihmisiä, niin alueella on myös asukkaita, joilla on vaikeita haasteita. Alueella asuu niin lastensuojelun, päihdehuollon kuin sosiaalitoimen asiakkaita. Osa alueen asukkaista kärsii myös köyhyydestä ja usean sukupolven jatkuneesta työttömyydestä.
Jäkärlässä on toiminut Maarian nuorisotalo, eli KEHE. Keheä ovat käyttäneet niin avoin nuorisotyö, Jäkärlän koulu, paikalliset yhdistykset kuin yksityishenkilöt. Nuorisotalon työntekijät tekivät kovan työn, jotta saivat alueen nuoret viettämään aikaa turvallisessa ympäristössä. Maarian nuorisotalolla kävi noin 30 nuorta illassa. Tyypillisin asiakas oli Jäkärlässä asuva 12-18 -vuotias nuori. Vakiokävijät olivat usein sellaisia, joilla ei ollut muuta paikkaa, eikä mitään muuta vaihtoehtoista tekemistä. Kehe oli usealle nuorelle toinen koti. Kehellä käyneet nuoret ovat sanoneet, että:
”Ilman Kehee olisin vankilassa.”
”Tääl on eri aktiviteettei. Ilman Kehee oltais ulkona ja varmaan nuoriso rikkois paikkoja, kun ei oo muutakaan tekemistä.”
”Turvallinen paikka, mis tutustutaan ihmisiin ja ollaan sosiaalisii.”
”Mun toinen koti. <3 Tänne voi tulla periaattees mis tilantees vaa.”
Jäkärlässä on tiettyjä alueellisia ongelmia, joilla on omat vaikutuksensa alueen kaikkien nuorten hyvinvointiin. Alueella on todettu esiintyvän: seksitauteja, teiniraskauksia, huumeita, itsetuhoisuutta, jengiytymistä, rikollisuutta, ilkivaltaa, ryyppy- ja kamanvetoremmejä. Osalla alueen nuorista nuorista on myös osallistumishaluttomuutta, koska he pelkäävät lähtökohtaisesti epäonnistuvansa.
Jäkärlän nuokkarissa muutama vakituinen työntekijä teki usean vuoden työn ja sai nuorison pois kaduilta. Jäkärlä ja muut lähiöt tarvitsevat nuorisotalon ja vakituiset nuoriso-ohjaajat, jotka tuntevat alueen nuoret ja alueen nuorten kohtaamat ongelmat. Parhaassa tapauksessa nuoriso-ohjaajat ovat sitoutumattomia ammatillisia ohjaajia, jotka ovat tavoitettavissa nuorille ja vanhemmille virka-ajan ulkopuolella. Ohjaajat tekevät korjaavaa- ja erityisnuorisotyötä, sekä vahvaa viranomaisverkoston yhteistyötä. Ohjaajat ovat myös mukana viranomaisvastaisuuden ja auktoriteettivihan purku- ja sovittelutyössä tärkeässä roolissa. Ohjaajat myös tukevat nuoria ja auttavat palveluohjauksessa. Jäkärlän kaltaisessa lähiössä tulee olla pitkäjänteistä, pysyvää ja säännöllistä toimintaa, jotta mahdollistetaan nuorten, ohjaajan ja verkostojen todellinen, aito yhteistyö.
”Jäkärlä ei tarvitse nuorisotaloa” ei saa ainakaan omaa ääntäni. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että Jäkärlän nuorisotalo siirtyy kokonaan kyläyhdistyksen käyttöön. Tällä hetkellä aukioloajat on ajettu alas, eikä talolla ole siten enää vakituisia ohjaajia. Nuorisotalo on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 13-20, sekä parillisina sunnuntaina klo 13-20. Mitä nämä nuoret mahtavat tehdä muina iltoina? Toivottavasti nuorten tilanne ja tulevaisuus on päätöksiä tehneiden tiedossa. Nuorilla ei ole harrastuksia, joten mielekkääksi ajanvietteeksi nousevat rikollisuus ja päihteet, mikäli turvallista ja viihtyisää ympäristöä ei ole tarjolla. Siihen päälle vielä se todellisuus, että 2020-luvun nuoret saavat huumeita helpommin kuin alkoholia tai tupakkaa. Jäkärlä todellakin tarvitsee nuorisotalon, kuten muutkin kaupunkimme lähiöt.
Jäkärlän nuorisotalon alasajoa on perusteltu sillä, että moottoritien toisella puolella on ollut Moision nuorisotalo. Tästäkin ajatuksesta puuttuu se todellisuus, että vaikka Moisiota ja Jäkärlää erottaa vain tie, niin silti alueiden kulttuuri ja nuorten tarpeet poikkeavat voimakkaasti toisistaan. Alueet ovat sosioekonomisesti erilaiset, ja jos Jäkärlän nuorten tarpeita ei osata täyttää, niin nuoret kyllä osaavat tuoda ongelmat mukanaan tien toisellekin puolelle. Nuoret eivät myöskään jaksa kulkea siirtymää uuteen sijaintiin, koska bussiyhteys näiden pisteiden välillä on kehno. Lisäksi Moision nuorisotaloa on kuvailtu epäkotoisaksi ja laitosmaiseksi, nuoret eivät viihdy siellä. Alueelle kaavailtu Moision ja Jäkärlän yhteinen nuorisotila ei siis välttämättä palvele hyvin kummankaan alueen nuoria. Sijainnin tulisi olla hyvä ja ohjaajien pitäisi pystyä tarjoamaan molempien alueiden nuorille juuri heidän tarvitsemansa ohjauksen.
Nuorisotaloissa tehtävällä nuorisotyöllä on oleellinen osa yhteiskunnassamme, koska nuorilla pitää olla ainakin yksi turvallinen ja pysyvä paikka ihmisineen. Kaikille nuorille koti ei ole turvallinen paikka. Se on asia ja todellisuus, mikä pitää tunnistaa. Nuorisotaloja lakkautetaan jatkuvasti ja tuntuu, että lakkautetut talot osuvat turhan usein riskialttiisiin alueisiin. Hyvä esimerkki on myös Kuuvuoren nuorisotalon lakkauttaminen. Tämän jälkeen nuoriso siirtyi viettämään aikaa muun muassa vesilaitoksen kentälle, mutta tällä viikolla tehtiin päätös, että myös tämä vesilaitoksen kenttä lopetetaan. Alueelle ei jää tällöin mitään järkeviä ja avoimia ajanviettopaikkoja. Kuuvuoren urheilukenttä on usein maksullisen harrastustoiminnan käytössä, eikä näin palvele niitä nuoria, joilla hädin tuskin on edes pallo.
Jäkärlän nuoret tekivät vuonna 2018 tämän videon, jolla he yrittivät vakuuttaa Turun kaupungin nuorisotyöstä päättävät elimet siitä, että Jäkärlän ja muiden lähiöiden nuorisotyöstä tulee pitää kiinni.
Kirjoitusta muokattu 14.2. klo 17.27: Muutettu tapaa puhua Jäkärlästä alueensa, jotta lukija ei kokisi, kirjoituksen tarkoitukseksi asettaa Jäkärlää alueena huonoon valoon.